Niin se aika taas on vierähtänyt ja ollaan jo hyvää vauhtia matkalla kohti talvea. Illat pimenevät ja aamut samalla kaavalla, puut vähentävät vaatetustaan ja ihmiset joutuvat sitä samaan tahtiin lisäämään. Syksy on tullut.

Devi on kasvanut jo isoksi pieneksi tytöksi, painoa oli tänään 12-viikkoisrokotuksella tasan 3 kiloa, eli paino on nyt tuplaantunut siitä mitä se oli silloin kun neiti viisi viikkoa sitten astui taloon. Pikku-Devili osaa jo mennä käskystä istumaan ja maahan, ja tarjoaakin nykyään jatkuvasti jompaa kumpaa jos ruokaa on tiedossa. Jos ei ruuanpalaa heti ala tippumaan niin asento vaihtuu, eli yritys ainakin on kova! Jospa malttia vielä tulis hieman kun tyttö tuosta kasvaa.

Yasso on toipunut kasvaimestaan hyvin, painoa on tullut heinäkuisen leikkauksen jälkeen 5kg lisää ja koira alkaa olla normipainoissaan. Saksanpaimenkoirien suojelun SM-kisoissa käytiin pyörähtämässä viime viikonloppuna, tuloksena SchH3 253p (A89, B90, C74) ja 22. sija. En voi sanoa olevani tyytyväinen suoritukseemme, Yasso oli aivan muissa maailmoissa perjantaina kun oli tottelevaisuus- ja suojeluosiot. Tottiksessa teki teknisesti hyvin, ei liikevirheitä, mutta suoritteet olivat voimattomia ja suht hitaita, seuraamisen kontakti puuttui, sain käännöksissä potkia koiraa pois tieltä. Seuraaminen ja tottis yleensäkin on ollut sen bravuuri, vaikka Yasson tottis ei olekaan aivan energisimmästä päästä, mutta kontakti ja harmonia on ollut hyvää. Nyt ei ollut kumpaakaan, tuloksena tästä 90 pistettä. Ei ollut meidän päivä ei. Katsoin videolta suorituksen jälkeenpäin, ja olin kyllä itsekin kuin nukkuneen rukous. Olisi täytynyt ohjata itse reippaammin eikä antaa koiran mielentilan vaikuttaa omaan ohjaamiseen. Koiran (ja ohjaajan) voimattomuus jatkui purusuorituksessa, kaksi puutteellista osasuoritusta ja siinä ne pisteet sitten jo menivätkin. Tavoitteena on annetaan tämän olla viimeinen kerta kun mennään alle 80 pisteen. :)

Jälki oli lauantaiaamuna, alusta ja ilma olivat hyvät. Perjantain shown jälkeen olin itse rennolla mielellä, ei ollut paineita suoritukseen kun purut olivat mitä olivat. Yassolla oli virtaa edellisenkin päivän edestä, ja koitin ennen pellolle menoa saada sen jotenkuten kuuntelulle. Pellolle se meni ihan hyvässä mielentilassa, mutta sinä aikana kun kävelimme jäljen aloituspisteeseen pellon toiselle laidalle niin se oli jo kerennyt täpinöittää itseään vähän liikaa. Lähetyksen jälkeen se ei tarkastanut paaluakaan kunnolla, vaan ryntäsi vauhdilla ensimmäiselle suoralle. Jäljestys oli hyvää, joskin omaan makuuni ja koiran tuntien liian vauhdikasta, ensimmäisen ja toisen esineen se kuitenkin ilmaisi erinomaisesti. Viimeisellä suoralla vauhti vain kiihtyi, vaikka itse jäljestys pysyi intensiivisenä. Viimeistä esineestä Yasso meni vauhdilla yli, ja komensin sen maahan tultuani itse esineen kohdalle. Tuomari tykkäsi Yasson itsenäisestä, mutta tarkasta (toisen kulman ja toisen esineen jälkeen olisi saanut jäljestää intensiivisemmin) työskentelystä, harmi että viimeinen esine (arvoltaan 6 pistettä) jäi peltoon, muuten olisivat pisteetkin olleet hienot. Tuloksena 89 pistettä.

Katsotaan miltä ensi vuosi näyttää, josko vuoden päästä olisi Capon vuoro päästä kokeilemaan isoja kenttiä. :)